IRVIKISSAN OPETUKSET OVAT KURANTTIA TAVARAA MYÖS YRITYSELÄMÄSSÄ

Liisa kysyi kerran Ihmemaassa irvikissalta tietä. Irvikissa kysyi, minne Liisa oli menossa. Kun Liisa vastasi, ettei tiedä, irvikissa sanoi: ”Sitten mikä tahansa tie vie sinne.”

Seuraavaksi Liisa kysyi irvikissalta, millaista väkeä Ihmemaassa asui, ja kissa vastasi: ”Me olemme kaikki hulluja täällä. Minä olen hullu. Sinä olet hullu.”

Miksi sitten olemme irvikissan mielestä hulluja? Koska emme usko mahdottomaan. Liisa ei uskonut, mutta Steve Jobs sen sijaan uskoi.

TODELLISUUDEN HAHMOTUSTILA

Jobsin työntekijät nimesivät pomonsa asenteen todellisuuden vääristämistilaksi. Mac-tiimin jäsenet ovat kuvanneet olleensa lähes hypnoottisessa tilassa, joka mahdollisti asioita. Yksi tiimin jäsenistä, Debi Coleman, puki asian Walter Isaacsonin kirjassa Steve Jobs sanoiksi näin: ”Sait aikaan mahdottomia, koska et tajunnut, että se oli mahdotonta.”

Mutta kummasta lopulta oli lopulta kysymys: oliko työntekijöiden normaalitila todellisuutta, jonka Jobs onnistui hetkeksi kumoamaan vääristämistilallaan – vai päinvastoin? Onko todellisuuden oikea luonne siis täynnä mahdollisuuksia vai mahdottomuutta?

Onko hullu siis Steve Jobs vai muu maailma – irvikissa vai Liisa?

MAHDOTTOMAN MAHDOLLISUUS

Jos irvikissa nyt ilmestyisi näkyviin leijailemaan neuvotteluhuoneisiin tai näyttöpäätteeni ylle, se voisi perustella väitteensä vaikkapa näin: Mahdoton ei välttämättä ole mahdotonta, koska mahdottoman raja on aina kunkin ajan maailmankuvaan sidottu ja mielivaltainen.

Ihmemaassa mahdottoman raja on siis erilainen kuin siinä maailmassa, jonka käsityksiin Liisa on tottunut. Ei ole mitään absoluuttista ja totta mahdottoman rajaa, vaan pikemminkin kunkin ajan ja maailmankuvan mukaisia käsityksiä siitä, mikä on mahdotonta ja mikä ei.

Oxfordin yliopiston matematiikan lehtori ja keksijä Charles Lutwidge Dodgson, joka tunnetaan paremmin ihmemaan Liisan (ja irvikissan) luoneena kirjailija Lewis Carrollina, tiesi tämän ja kehotti meitä kirjoissaan uskomaan mahdottomaan.

USKOTKO MAHDOLLISEEN VAI MAHDOTTOMAAN?

Ne, jotka uskovat oman aikakautensa mahdottoman sijaan mahdolliseen, tekevät eniten keksintöjä.

Thomas Edisonin ohella yksi ihmiskunnan kaikkien aikojen tuotteliaimmista keksijöistä, Nikola Tesla, ennusti jo yli sata vuotta sitten ilman kuljettajaa liikkuvien autojen ja erilaisten robottien muuttavan vielä tulevaisuudessa maailmaa perusteellisesti. Kukaan ei tuolloin uskonut hänen ”mahdottomiin visioihinsa”.

Se, että jokin määritellään mahdottomaksi rajoittaa mahdollisuuksia, kun taas päinvastoin ajatuksellinen rajattomuus luo keksintöjä ja innovatiivisuutta. Moni meistä kuitenkin luopuu yrittämästä, koska uskoo normaaliuden määrittelemiin rajoihin, ja siten vääriin asioihin – eli mahdottomuuteen.

MAHDOTON LUO RAJOJA

Edison on sanonut: ”Monet epäonnistuneet ihmiset eivät ole tajunneet, miten lähellä onnistumista ovat olleet luovuttaessaan.” Samantapaisesti Harvard Business Schoolin professori Amar Bhide on todennut, että 93 prosenttia niistä yrityksistä, jotka menestyvät, ovat joutuneet aikoinaan hylkäämään alkuperäisen strategiansa, koska se ei ollut toteuttamiskelpoinen.

Toisin sanoen: menestyvät yritykset eivät menesty siksi, että niillä olisi ollut heti alkuun oikeanlainen suunta, vaan siksi, että ne löysivät sen.

Kyllä: irvikissa sopisi myös yrityskonsultiksi. Aivan kuten kissa esittää: Menestys on kykyä muuttaa mahdoton mahdolliseksi.

Kuva: Shutterstock