OLETKO LOOGINEN VAI LUOVA? VAI KUMPAAKIN?

Työelämässä painotus siirtyy kovaa vauhtia pois älyn ja loogisuuden korostamisesta kohti luovuutta ja holistisuutta. Testaa tämän jutun avulla, korostuuko ajattelussasi äly vai tunne.

Maailman talousfoorumi julkaisi vuonna 2023 listan tulevaisuuden työtaidoista. Listalla on kummallekin aivopuoliskolle tyypillisiä taitoja, kuitenkin painottuen luovaan puoleemme. Tämän päivän ja tulevaisuuden maailmassa ei siis enää pärjää pelkillä suorituskeskeisellä ja älyyn keskittyvillä eli vasemman aivolohkon taidoilla.

Yksipuolisuuden merkit on jo pitkään havaittu työelämässä. Älyn ylikorostuessa tunnetaidot, luovuus ja innovatiivisuus ovat jääneet jalkoihin, mikä näkyy erilaisissa tutkimuksissa.

Esimerkiksi HR-päällikkö Hanna Peltokankaan väitöskirjatutkimuksessa (2017) kävi ilmi, että narsisteja oli peräti 27 prosenttia esimiehistä, kun taas alaisten keskuudessa vastaava luku oli vain 8 prosenttia. Esimiehissä oli siis yli kolme kertaa enemmän narsisteja kuin alaisissa.

Maailman talousfoorumi ja monet muut arvovaltaiset tahot ovatkin alkaneet nostaa esiin luovan ajattelun, uteliaisuuden, elinikäisen oppimisen sekä empatian ja aktiivisen kuuntelun kaltaisia taitoja.  Maailman talousfoorumin Future of Jobs Report 2023 mukaan kymmenen tärkeintä työtaitoa ovat:

1. Analyyttinen ajattelu (Analytical thinking)
2. Luova ajattelu (Creative thinking) 
3. Resilienssi, joustavuus ja ketteryys (Resilience, flexibility, and agility)
4. Motivaatio ja itsetuntemus (Motivation and self-awareness)
5. Uteliaisuus ja elinikäinen oppiminen (Curiosity and lifelong learning)
6. Teknologinen lukutaito (Technological literacy)
7. Luotettavuus ja yksityiskohtien huomioimisen kyky (Dependability and attention to detail)
8. Empatian ja aktiivisen kuuntelun kyky (Empathy and active listening)
9. Johtajuuden ja sosiaalisen vaikuttamisen kyky (Leadership and social influence)
10. Laadunvalvonnan kyky (Quality control)

Listalla mainituista taidoista vain neljä (numerot 1, 6, 7 ja 10) ovat vahvasti aivojen vasemman, loogisen puolen taitoja – kaikki muut kuusi liittyvät luovuuteen, tunneälyyn ja itsetuntemukseen.

LOOGINEN VAI LUOVA?

Oikea aivopuoliskomme (luovuus) ja vasen aivopuoliskomme (äly) omaavat erilaisia vahvuuksia, ja tarvitsemme kumpaakin elämässä selvitäksemme. Puoliskot eivät myöskään ole toisistaan erillisiä, vaan toimivat jatkuvassa yhteistyössä.

Vasen puolisko keskittyy analyyttiseen, kontrolloivaan, numero-orientoituneeseen sekä suoritussuuntautuneeseen tekemiseen. Niin ikään sanojen käyttö eli verbaalisuus, lineaarisuus, yksityiskohdat, matemaattisuus ja päämääräorientoituminen kumpuavat vasemmasta aivolohkosta. Samoin rationaalinen päätöksentekokyky.

Oikea aivopuolisko taas on se, joka lisää elämäämme tunteita, luovuutta ja värejä. Oikeaan aivolohkoon liittyvät intuitiivisuus, tunteet, mielikuvitus, musikaalisuus, taiteellisuus ja empatian kyky sekä luovuus ja innovaatiokyvykkyys.

TASAPAINO TUOTTAA PARHAAN LOPPUTULOKSEN

Ihmiset, jotka keksivät paljon ideoita, tekevät uusia keksintöjä tai luovat taidetta, käyttävät ahkerasti aivojensa oikeaa lohkoa. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että heidän vasen aivolohkonsa olisi heikompi.

Leonardo da Vinci kykeni sekä luomaan upeita taideteoksia että tekemään vaikeita laskelmia ja erilaisten laitteiden teknisiä suunnitelmia.

Viime aikoihin asti älyn ja vasemman aivopuoliskon osuus työelämässä on  ylikorostunut, mikä on johtanut taiteen kaltaisen asian alikorostumiseen. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa ja esimerkiksi innovatiivisuus, luovuus sekä kyky ideoida nousevat esiin.

Kokonaisuuden hahmottaminen ja esimerkiksi taiteen ja satujen tulkinta vaatii kummankin aivolohkon tasapainoista käyttöä. Tarkastellaan seuraavassa esimerkkinä Lumikki-sadun holistista tulkintaa.

MISTÄ LUMIKKI-SATU KERTOO?

”Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin”, turhamainen kuningatar tapaa kysyä totuuden kertovalta taikapeililtä. Ja peili vastaa, että kuningatar on kaunein. Kunnes eräänä päivänä peili vastaakin, että Lumikki on nyt kaunein. Kuningattarelle tämä on järkytys.

Koska peilin rehellisyyttä ei voi muuttaa, kuningatar kokee, että hänen on otettava ”oikeus omiin käsiin” ja alettava muuttaa väkivalloin todellisuutta oman mielensä mukaiseksi. Niinpä hän päättää surmauttaa Lumikin. Tämä ratkaisumalli tuntuu älykkäältä ratkaisulta epämieluisan todellisuuden aiheuttamaan tunnereaktioon.

Sen sijaan, että kuningatar tunnistaisi tunteensa ja pyrkisi ymmärtämään itseään, hän etsii älyllisen ratkaisun, jolla epämieluisasta tunteesta pääsee eroon. Etenkin auktoriteettiasemassa olevalle tällainen kiusaus syntyy helposti, koska hän pystyy muita helpommin toteuttamaan omia mielihalujaan.

LOOGISIA RATKAISUJA

”Päähän noussut auktoriteetti on totuuden suurin vihollinen.”

                                            – Albert Einstein

Turhamainen kuningatar keksii ongelmaansa suoraviivaisen ratkaisun, joka noudattaa älyn logiikkaa, mutta samalla: oman edun logiikkaa.

Jos ei voi hyväksyä tosiasioita, todellisuutta täytyy yrittää itse muokata sellaiseksi, joka tyydyttää omia tarpeita parhaiten. Ajattelun tasolla syntyy Einsteinin kuvaama auktoriteetin ansa: haluttomuus pysyä totuudessa. Omat tarpeet ylittävät omatunnon äänen.

Jos totuutta ei voi muuttaa, jää vain kaksi vaihtoehtoa: Joko hyväksyä totuus – tai muuttaa sitä raivaamalla totuudesta kertovat henkilöt pois muistuttamasta siitä, mitä ei halua nähdä tai minkä ei halua paljastuvan.

Juuri viimeksi mainitusta, psyykkisen varjon valtaan tukeutuvasta tavasta aikamme tarjoaa liikaakin esimerkkejä.

ÄLYLLISET TULKINNAT

Liiallinen älyyn nojautuminen aiheuttaa ongelmia. Kun äly johtaa, se karsii osan todellisuudesta pois.

Otetaan esimerkiksi älyä ja loogista ajattelua painottava tutkija, joka kiinnostuu Lumikki-sadusta. Tutkija jäljittää Lumikin tarinan Saksan Lohr am Mainiin. Sieltä hän löytää prinssi Electorin linnan ja huomaa siellä syntyneen vuonna 1725 Erthalin paronitar Maria Sophia Margarethe Catharinan, jota hän alkaa nyt pitää Lumikin esikuvana.

Tutkija ajattelee nyt, että satu Lumikista on vain todellisuuden ja menneen historian laiha kaiku, joka on alkanut elää kansan mielissä.

Tutkija näkee todisteita omasta tulkinnastaan nyt kaikkialla: Lumikille tarjottu omena on myrkytetty myrkkykoison eli belladonnan mehulla. Myrkkykoisoa kasvaa Lohr am Mainin ja Spessartin seudulla (itse asiassa kasvi on yleinen lähes kaikkialla Keski- ja Etelä-Euroopassa). Jos kasvin mehua nielee tappavaa pienemmän määrän, se aiheuttaa valekuoleman, josta voi herätä henkiin. Aivan kuten Lumikille kävi.

Maria Sophia von Erthal taas sopii Lumikiksi, koska häntä on kuvattu laupiaaksi ja hyväksi. Sadun kääpiöt ovat tietenkin 35 kilometrin päässä Lohrista sijainneessa Bieberin kaivoksessa lapsesta asti työskennelleitä työläisiä, jotka ovat jääneet pienikokoisiksi huonon ruoan ja kaivostyön takia.

MILTÄ TEORIA KUULOSTI?

Mitä ajattelet edellä esitetystä teoriasta? Löydätkö siitä puutteita tai häiritseekö joku asia?

Edellä kuvatut löydöt ovat tietenkin hienoja, ja niillä on oma arvonsa. Ongelmana kuitenkin on, että samalla koko satu saatetaan vahingossa selittää järjellä tyhjiin, ja siten sen merkitys kutistuu pelkkiin rationaalisiin faktoihin ja historiallisen kansansadun muotoon.

Sama voi tapahtua Lohrin linnassa sijaitsevassa Spessartin Museossa kuljeskelevalle turistille. Hän näkee 160 senttimetriä korkean, 1700-luvulta peräisin olevan peilin, jonka reunuksiin on kaiverrettu aforismeja. Kyseessä ei ole mikä tahansa peili, vaan erityinen ”totuuden kertova peili”. Sellaisia suosivat lahjoina etenkin kruununperilliset ja aristokraatit 1600-luvun lopulta 1800-luvun alkuun asti.

Yksi peilin reunuksen teksteistä kuuluu ranskaksi näin: Elle brille à la lumière, hän loistaa valossa. Matkailija voi tehdä kirjoitusta katsoessaan konkreettisen tulkinnan, että kirjoitus tarkoittaa sitä, että peiliin katsoja on kaunis.

Taide ja sadut toimivat kuitenkin symboliikan, eivätkä konkretian tasolla.

Jos satujen tai taiteen merkitys jää itselle epäselväksi tai painottuu edellä kuvatun tutkijan tapaan tehdä analyyseja, voi olla aika kehittää luovaa puolta itsessä.

SATUJEN SYVEMPI VIISAUS

Jos näkee peilin pelkkänä fyysisenä objektina, Lumikki-sadun syvempi viisaus jää piiloon. Samalla kätkeytyvät vaihtoehtoiset analyysit, uudet ideat ja keksinnöt.

Siinä missä tieteen analyysit pohjaavat suurelta osin aivojen vasemman lohkon toimintaan eli älyyn, tietoon ja havaintoihin, innovaatiot taas saavat alkunsa intuitiivisista oivalluksista, joihin vaikuttaa oikea aivolohko.

Pelkästään järkeen nojaavat analyysit todellisuudesta jäävät siis aina puolinaisiksi, eivätkä milloinkaan näytä maailmaa sellaisena kuin se on. Koemme maailman myös tunteiden kautta, emme pelkällä järjellä.

Satu Lumikista ei siis heijasta yksinomaan aikakautensa ulkoisia tapahtumia, vaan sadun voi nähdä myös paljon viisaammin: kuvauksena ihmisen sisäisestä maailmasta: inhimillisistä kateuden ja oman pienuuden tunteista ja niiden järkyttävistä seurauksista.

Totuuden kertova peili ei sekään ole pelkkä kaunis ja taidokkaasti muotoiltu esine, vaan totuuden näky, johon suhtautuminen paljastaa, millaisista aineksista ihmisen sisäinen maailma on tehty.

Lähteitä ja lisää luettavaa:

Future of Jobs Report 2023

Joka neljäs esimies on narsisti, YLE 21.4.2017

Spessartin museo

Snow White – a native girl from Lohr am Main

Kuva: Shutterstock