10 KYSYMYSTÄ NINALLE

1. KUKA OLET?

Tähän voisi vastata kahdesta eri näkökulmasta. Ammatillisesti olen viestintätoimisto Mediafocuksen perustaja, sertifioitu Mind Coach -mentaalivalmentaja, liike-elämän ja johdon LJK-konsultti sekä journalisti ja tietokirjailija. Olen tehnyt 30 vuotta töitä viestinnän parissa toteuttaen erilaisia projekteja yrityksille. Ihmisenä olen kiinnostunut kaikista niistä ihmeellisistä olioista ja ilmiöistä, joita maailma on täynnä – ja joista me ihmiset tiedämme yhä hämmentävän vähän. Erityisesti minua kiehtoo ihmismieli. Se, mikä meissä tikittää. Voin kyllä kiinnostua melkein mistä tahansa, vaikka siitä, ovatko kasvit älykkäitä tai miten vallitseva maailmankuva vaikuttaa tulkintoihimme.

Journalistina olen päässyt vuosikymmenten ajan tapaamaan ja haastattelemaan lukuisia huippuosaajia. Kun kirjoittaa jatkuvasti eri aiheista, väistämättä saa monipuolisen läpileikkauksen maailmasta. Lisäksi olen lukenut aina paljon eri alojen tutkimuksia, kirjoja sekä ollut kiinnostunut taiteesta. Työ on opettanut, että itse ei tiedä, mitä ei tiedä. Omien ajatusten kyseenalaistaminen ja tutkiminen on oppivan mielen merkki. Sokrates sanoi osuvasti: ”Ihminen, tunne itsesi, siinä on kaiken viisauden alku” ja: ”elämä ilman tietoisuutta ei ole elämisen arvoista”.

2. MITÄ ANNETTAVAA KOET, ETTÄ SINULLA ON ORGANISAATIOILLE?

Olen työskennellyt oman yritykseni puitteissa vuodesta 1995 tehden työtä lukemattoman monille eri aloilla toimivien organisaatioiden viestintäyksiköille ja johdolle. Siksi hahmotan yleensä oleellisen nopeasti alasta riippumatta ja pystyn auttamaan siinä, miten tuo ydin ilmaistaan viestinnän avulla asiakkaille – tai miten jokin konseptoidaan. On myös kiinnostavaa pohtia, miten yrityksen toiminta ja viestintä suhteutuu esimerkiksi vallitsevaan maailmankuvaan tai kontekstiin. Tai miten megatrendit vaikuttavat yrityksen mahdollisuuksiin ja uhkakuviin.

Olen pitkin työuraani saanut sparrata ja valmentaa viestintä- ja toimitusjohtajia, mutta uuden Mindlions-konseptin myötä siihen on nyt viimeistellyt työkalut. On mielenkiintoista, miten luovuutta ja innovatiivisuutta voi lisätä ja johtaa organisaatiossa – ja miten huippujen mindsetia voi omaksua. Viestinnässä taas koen olevani parhaimmillaan, kun saan suunnitella organisaatiolle juttu- tai blogisarjoja ja toteuttaa niitä – tai ideoida tulokulmia, joilla organisaatio voi tavoitella mediaosumia tai hahmottaa sitä, miten tiedottaa omasta toiminnastaan. Myös esimerkiksi henkilöesittelyt tai johdolle räätälöidyt tekstit ovat kiinnostavia tehtäviä. Samoin on antoisaa tuottaa isoja kokonaisuuksia ja isoja projekteja, kuten esimerkiksi nettisivuja tai erilaisia julkaisuja, joissa voi olla mukana isompikin tiimi. 

3. MITEN KIINNOSTUS HUIPPUJEN MINDSETIA KOHTAAN SYNTYI?

Pohdin, miten keskivertoihmisten ja huippujen ajattelu eroaa toisistaan. Kun en löytänyt kysymykseen vastausta, aloin vuonna 2016 lukea erilaisia tutkimuksia, huippujen elämäkertoja sekä haastatella erilaisia asiantuntijoita. Aihe nielaisi minut kuudeksi vuodeksi niin, että käytin siihen lähes kaiken vapaa-aikani, viikonloput ja illat. Selvitykseni lähti henkilökohtaisesta kiinnostuksesta, mutta työn edetessä oivalsin, että  löydöistä pitäisi koota sellainen paketti, josta on hyötyä myös muille. Kaikille niille, jotka tarvitsevat työssään kykyä innovoida ja luoda uutta tai hahmottaa todellisuutta paremmin. Näin syntyi Mindlions-konsepti.

Huippujen mindset vapauttaa käyttöön omia kykyjä yhä kasvavassa määrin. Kysymys ei ole mistään rakettitieteestä, vaan sellaisesta, jota kuka tahansa meistä voi oppia. Huiput ajattelevat eri tavoin kuin tavalliset ihmiset ja siksi poisoppiminen omista, useimmiten tavallisista ja tavanomaisista ajatustavoista on oleellista. Huippujen mindsetin omaksuminen vaatii halua asettua sellaiseen positioon, jossa suostuu nöyrällä ja avoimella mielellä tarkastelemaan omia käsityksiään ja ehdollistumiaan. Se edellyttää myös kykyä suostua toimimaan toisin kuin on siihen asti toiminut. Mikäänhän ei muutu, jos mikään ei muutu.

4. MITÄ HYÖTYÄ VALMENNUKSISTA ON YKSILÖLLE TAI ORGANISAATIOLLE?

Ehkä voisin vastata sanomalla, että mitä hyötyä innovatiivisesta, luovasta, inspiroituneesta ja toimintakontekstia hyvin analysoivasta ja hahmottavasta yksilöstä voi olla organisaatiolle tai maailmalle? Tai hänelle itselleen? Kysymys on siitä, miten meidän kunkin yksilön potentiaali pääsisi esiin. Sen esiin saaminen tuottaa iloa, inspiraatiota, innovaatioita ja työssä jaksamista. Samalla huippujen mindset synnyttää uusia tapoja nähdä tuttuja ilmiöitä. Se auttaa kontekstin ja maailmankuvan havaitsemisessa parantaen siten analyysi- ja päätöksentekokykyä sekä innovatiivisuutta. Luova näkee tavallisen epätavallisesta näkökulmasta. Juuri näin syntyy uusia oivalluksia, uusia innovaatioita, uutta tulevaisuutta. 

Tekoälyn ja digitalisaation keskellä luovuudella ja innovatiivisuudella on valtava merkitys. Elämme (työ)elämän renessanssin aikaa. Maailman Talousfoorumi listasi hiljattain tärkeimmät tulevaisuuden työtaidot ja tuo lista sisältää nimenomaan niitä taitoja, joihin huippujen mindset antaa kyvykkyyttä. Säilyttääksemme arvomme muuttuvassa maailmassa tarvitaan lisää luovuutta. Kysymys on myös jostain sellaisesta, jota aikamme tarvitsee kipeästi, jotta pystymme ratkomaan paremmin päivänpolttavia ongelmia – niin yksilön, kansallisella kuin globaalillakin tasolla. Ja jotta löydämme avaimia yhä kasvavan masennuksen, uupumuksen ja mielenterveysongelmien torjumiseen ja helpottamiseen.

5. MITÄ MENTAALIVALMENNUS ON?

Ei voi johtaa itseään eikä muita, ellei tunne itseään. Sama koskee sekä yksilöä että kokonaisia organisaatioita. Jos halutaan innovaatioita, tarvitaan kopernikaanisia käänteitä – sekä omassa mielessä että organisaation toimintatavoissa. On todella tärkeää, että kykenee näkemään maailman ja itsensä niin pitkälle ilman vääristymiä kuin se ylipäätään on mahdollista. Arkiajatteluamme leimaavat monet ajatusvirheet eli tiedostamattomat oletukset ja ehdollistumat, joiden läpi emme näe todellisuutta sellaisena kuin se on. Mentaalivalmennus jalostaa ajattelutaitoa ja parantaa siten esimerkiksi analysointi- ja päätöksentekokykyä.

Mentaalivalmennus on myös työväline stressitilanteissa. Tein itse vuosia töitä todella paljon ja uuvuin kaiken stressin ja paineen keskellä. Kiinnostuin kokemukseni seurauksena siitä, mitä alipalautuminen ja stressi ovat ja miten niitä voi ehkäistä. Omasta uupumiskokemuksesta on hyötyä nyt, kun toimin itse stressinhallinnan mentaalivalmentajana. Älyn ja järjen lisäksi ihmisessä on muitakin tärkeitä olemuspiirteitä, kuten kyky intuitioon sekä inspiroitumiseen. Mentaalivalmennuksen sisällöt liittyvät myös viestintään, siihen mitä havaitaan, miten se tulkitaan ja miten se ilmaistaan.

6. MILLAINEN TAUSTASI ON?

Olen nuorena opiskellut taidemaalausta ja luovaa kirjoittamista. Maalasin tauluja öljyväreillä, kirjoitin novelleja ja runoja – ja teen kaikkea sitä toisinaan yhä vapaa-ajallani. Ajattelin nuorena, että minusta tulee joko filosofi tai taiteilija. Sokrateen ja Aristoteleen nimet vetivät puoleensa, mutta setäni rationalisoimana pyrin ja pääsinkin ensimmäisellä yrittämällä valtiotieteelliseen. Opiskelin siellä viestintää ja hallintotiedettä. Taide kiinnosti kuitenkin niin paljon, että hain opiskelemaan Taideteolliseen korkeakouluun ylimääräisenä opiskelijana graafista suunnittelua. Lisäksi hakeuduin myös Historiallis-kielitieteellisen tiedekunnan puolelle opiskelemaan kirjallisuustiedettä. 

Koulutukseni on siis monialainen. En siksi koe mitenkään kummallisena sitä, että sama henkilö voi täysin uskottavasti tehdä töitä sekä viestinnän tehtävissä että mentaalivalmentajana tai kouluttajana. Päinvastoin. Monet keksintöjen tekijät ovat työskennelleet ihan eri alalla kuin se, minkä alan keksinnön he ovat tehneet. Taiteen ja tieteen miksaaminen on myös nobelisteille yleinen ilmiö. Minua on aina kiehtonut tieteen lisäksi taide, hyvien tarinoiden ideoiminen ja toteuttaminen sekä itsetuntemuksen ja ajattelutaidon kehittäminen – se, mitä voi kutsua myös sanalla tietoisuus. Taide, puutarhanhoito ja maalaaminen ovat luovaa ja meditatiivista toimintaa, joka luo tarvittavan vastapainon älylliselle toiminnalle.

7. MILLAISIA TYÖROOLEJA SINULLA ON OLLUT?

Yrittäjänä olen kokenut erilaisia vaiheita lähes 30 vuoden aikana, samoin yritykseni Mediafocus. Isoimmillaan meitä oli kymmenkunta ja lisäksi työllistimme kymmeniä yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita. Mediafocuksessa olemme tuottaneet asiakaslehtiä, vuosikertomuksia, nettisivuja sekä erilaisia sisältöjä mukaan lukien valokuvat ja videot. Asiakkainamme on ollut isoja ja keskisuuria yrityksiä sekä esimerkiksi MTV3:n kaltaisia toimijoita.

Olen vuosien varrella tehnyt töitä todella monessa eri roolissa, kuten journalistin lisäksi projektipäällikkönä, tuottajana, kuvaussuunnittelijana, stailaajana, tv-juontajana ja -toimittajana sekä viestintäkonsultin roolissa. Olen kirjoittanut lukuisiin aikakauslehtiin Avotakasta Valittuihin Paloihin sekä tehnyt esimerkiksi yhteiskuntavastuu- ja vuosikertomustekstejä. Olen myös konseptoinut ja tuottanut kymmenittäin erilaisia julkaisuja eri alojen organisaatioille. Ihan urani alussa valokuvasin itse ja tein henkilöstölehtien taittojakin, mutta aika pian roolini muuttui projektien vetäjäksi. Olen myös suunnitellut tv-mainoksia, tv-ohjelmien sisältöjä ja juontanutkin joitain lähetyksiä. Työhön on kuulunut myös viestintä- ja toimitusjohtajien mentaalivalmennusta. Viimeksi mainitussa on ollut isona apuna paitsi monipuolinen tausta myös se, että yrittäjyyden sivutuotteena oppii ymmärtämään liiketaloudellisia perusteita sekä asiakkaan näkökulman huomioimista.

8. MIKSI PIDÄT TAIDETTA TÄRKEÄNÄ MYÖS YRITYSELÄMÄSSÄ?

Jotkut kokevat taiteen tuomisen liike-elämään arveluttavana ja ehkä signaalina siitä, että nyt on menty ”huuhaan” puolelle. Tuollainen tulkinta kertoo perehtymisen puutteesta, siitä, ettei ehkä ole ehtinyt syventyä siihen, mikä taiteen syvin olemus on. Hyvin toimiva taide herättää ihmistä, eikä vain viihdytä. Se saa näkemään epäkohtia ja kyseenalaistamaan omaa ajattelua. Taide voi laajentaa katsojan ymmärrystä kokemuksellisesti tehokkaammin kuin tiede tai tieto, jotka jäävät usein älyn tasolle, eivätkä aiheuta muutosta ihmisessä itsessään. Taide ylittää älyn, sillä äly ei tavoita kauneutta. Kauneus taas on ihmiselle samaa kuin lataus kännykälle. Se on virtaa, latinkia. Kauneus ja rakkaus ovat sukua toisilleen, saman asian ilmenemispuolia. Varsin oleellisen äärellä siis ollaan. 

Taiteen kieli on symbolien kieli. Taideteos puhuu yleismaailmallisten symbolien kautta kiehtovalla tavalla, joka jää salakieleksi, ellei tätä ymmärrä. Silloin taide on tietysti helppo sivuuttaa ”huuhaana”. Mutta kun symbolit avautuvat, myös taide avautuu aivan uudella tavalla. Tilanne on sama kuin että oppisi uuden kielen ja äkkiä ympärillä olevien ihmisten puhe muuttuisikin selkeäksi ja ymmärrettäväksi. Taide voi näyttää meille ulottuvuuksia, joihin emme älyllä yllä ja joista emme itsessämme ole olleet tietoisia. Ei ole sattumaa, että maailman lahjakkaimmat tiedemiehet ja nobelistit harrastavat usein myös taidetta jossain muodossa; soittavat jotain instrumenttia tai maalaavat. Tällaisen monialaisuuden tunnetuin esimerkkihän on Leonardo da Vinci.

9. MITÄ KIRJOITTAMINEN SINULLE MERKITSEE?

Kirjoittaminen on keino hahmottaa omia ajatuksia, tunteita ja maailmaa. Opiskelin fiktiivistä kirjoittamista jo nuorena kirjailija Kosti Sirosen johdolla. Novellien ja runojen kirjoittamisesta siirryin 80- ja 90-luvun taitteessa tekemään ensimmäisiä lehtijuttujani Valituille Paloille. Samaan aikaan tein myös ensimmäisiä tekstejä organisaatioille henkilöstö- ja asiakaslehtiin. Valmistuttuani valtiotieteellisestä tein aiesopimuksen parin asiakasyrityksen kanssa ja perustin osakeyhtiön, jonka puitteissa aloin tuottaa kokonaisia julkaisuja. Taisin olla tuolloin valtsikan vuosikurssini ainoa nainen, joka lähti yrittäjäksi. Yrittäjyys ei ollut silloin niin yleistä kuin nykyään.

Kirjoittaminen on itselleni maalaamisen ohella luontainen tapa ”puhua”. Nautin esimerkiksi blogien ja kolumnien kirjoittamisesta – etenkin silloin, kun aihe on sellainen, jossa voi kirjoittaessa tehdä luovia ratkaisuja. Toisaalta on kiinnostavaa myös yhdessä graafikon kanssa suunnitella jotain visuaalista toteutusta. Kaikki luova tekeminen kiehtoo, siis myös esimerkiksi sisustaminen ja säveltäminen.

10. MIKSI LÄHDIT YRITTÄJÄKSI?

Rohkeus ryhtyä yrittäjäksi liittyi varmaan taustaani. Kasvoin poikatyttönä, joten samastuin Viisikko-kirjasarjan poikamaiseen Pauliin ja rohkeaan Peppi Pitkätossuun. Opin lapsuudessa ja nuoruudessa vaihtamaan auton jarrupaloja, osallistuin neppauskisoihin, ammuin jousella sekä leikin rosvoa ja poliisia poikien kanssa. Ehkä siksi aikuisena koin, etten istunut kaikin osin yhteiskunnan tarjoilemaan perinteiseen naiskuvaan.

Lapsena luin innolla Marsin ritareja, Tarzaneita ja Aarresaaren kaltaisia poikakirjoja, koska isäni kirjahyllyssä ei muita ollut. Äidiltä taas tuli sytyke runoudesta ja maalaamisesta. Nyt tuntuu vähän huvittavalta, että minuun vetosi nuorena naisena miehille tarkoitettu tv-mainos, jossa myytiin kenkiä, jotka oli tehty ”oman tiensä kulkijoille”.  Toisaalta myös runoilija Kahlil Gibranin herkkyys sekä toimittaja Paul Bruntonin ”etsijän” mentaliteetti innoittivat nuorena. Halusin tietää, mikä on totuus eri asioista. Sama uteliaisuus kantaa minua yhä. Jokainen päivä on mahdollisuus oppia uutta.

Takaisin ylös